Hợp âm Merenneidon Kyynel

Lời & hợp âm

[Verse 1]
[Am]Kun[Dm][F#dim][Bdim][E][Am]
[B]laiva [E]purjein [Am]valkoisin,
[Dm]seilasi [G]aalloil[C]la,
[A]niin [Bdim]nuori k[E]aunis me[Am]rimies
[C]on [F]laivan [B]ruorissa.
[E]Hän lau[Am]loi arvas tyttösein,
Mä [A]kaipaan [C#dim]sua niin.[A][Dm]
Se laulu [Bdim]kaikui kauas,
kauas meren [E]syvyk[Am]siin.
Tään [Bdim]tarin a[Dm]n aloilta ku[Am]ulla m[F]ä sain,
[Dm]
[Am]jo lapsena [Bb]ol lessain.
[Am][Dm][Am][Bdim][E][Am]
Ja meren
[E]neito [Am]kauneihin sai [Dm]kuulla [G]laulun [C]sen.
[A]Hän [Bdim]pinta vu[E]ija hi[Am]uksissa
[C]on [F]välkeä [B]kultainen.
[E]Kun mer[Am]imiehen näki hän,
niin [C#dim]merenneito [Dm]ties.
vain yhtä [Bdim]voi hän [Dm]rakastaa,
ja se on [E]meri[Am]mies.
Tämän [Dm]tarinan aloilta [Am]kulla mä [F]sain,
[Am]jo lapsena o[Bb]l les[Am]sain.
[Dm][Am][F][E][Am]
Hän [Dm]lauloi, [E]tää[Am]llä luonani saat
[Dm]suuren [G]rakkauden.[C]
[A]Mut [E]merimies se [Am]ruorissaan
[C]vain lauloi [Bdim]pilka he[E]n.
Ei kalan [Am]pyrstöneito koskaan [C#dim]maalla el[A]ä vo[Dm]i.
se henkä [Bdim]yksin jäisen neidon
[Dm]sydäm[Bdim]me hen [Bb]toi.[Am]
Tään [Dm]tarinan aloita [Am]ku la mä s[F]ain,
[Dm]jo lapse[Am]na ol le[Bb]ssai[Am]n.[Dm]
[Am][F#dim][F][E][Am]
Ni[Dm]in l[B]aiva k[E]ulki k[Am]ulkuaan yli se[Dm] kir[G]kkaan vee[C]n,
[C#dim]
[Bdim]mut meren[E]neito [Am]silmistään
[C]vuod[F]atti [B]kyynelen.[E]
On mer[Am]enneidon kyynel
niin [C#dim]kuin helvi kohtav[Dm]in.
ja [Bdim]simpukalla [Dm]tallestaan [Bdim]se lienee [E]vieläkin.
[Am]Tämän tari[Dm]nan aloilta kull[Am]a mä sain
jo lapsen[Am]a ollessain.